Makoisat eläkepäivät

Kesyrotat elävät keskimäärin 2-3 vuotta. Jotkut ovat päässeet jopa neljään ikävuoteen, mutta tämä on erittäin harvinaista. Itse kutsun jo 2-vuotiaita senioreiksi.

Vanha rotta, ihan kuin ihminenkin ikääntyessään, hidastuu liikkeissään ja yleinen aktiivisuustaso laskee. Ylipaino on monen lemmikin riesa, ja vanhenevan rotan kanssa kannattaa olla erityisen tarkka ruokavalion kanssa. Lihaskunto ja koordinaatio heikentyvät, mikä näkyy useimmiten takajalkojen käytössä.

Vanhuus tuo myös usein mukanaan sairauksia. Heikentynyt vastustuskyky altistaa erilaisille tartunnoille, eikä pienistä infektioista parantuminen ole enää yhtä nopeaa kuin aiemmin. Myös kasvaimet liittyvät usein vanhan rotan elämään. Voit lukea blogitekstin rottien kasvaimista täältä.

mörkö

Yksi Mörön lempipuuhista on tutkia mitä kaikkea löytyy kouluttajan taskuista. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Huolehdimme vanhenevan rotan hyvinvoinnista eri tavoin Rottalassa. Ensinnäkin luomme senioreille turvallisen ympäristön ja helpompia kulkureittejä, jotta niillä on varma olo kiipeilytaitojen heikentyessä. Seuraamme myös tarkasti rotan liikkeitä ja tutkimme päivittäin sen kehoa, jotta mahdolliset sairaudet huomataan mahdollismman aikaisessa vaiheessa. Seurantaa tehdään myös nuorempien rottien kanssa, mutta senioreiden kohdalla se on erityisen tärkeää.

Rottalassa rotan vanheneminen voi tuoda mukanaan myös eläköitymisen koripallopeleistä. Eläköitymisellä tarkoitetaan sitä, että rotta ei enää osallistu yleisölle tarkoitettuihin esityksiin, mutta jatkaa muilta osin normaalia elämää lauman seassa. Mörkö-rotta on tällä hetkellä lauman ainoa eläkeläinen. Se on edelleen erittäin aktiivinen, ja naurattaa kouluttajia päivittäin innollaan ja kekseliäisyydellään.

takinalla

Mörkö kurkistaa kouluttajan takin alta. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi kannattaa myös kiinnittää huomiota eläimen henkiseen hyvinvointiin. Heurekan rotat ovat tottuneet aktiiviseen elämään ja kouluttajan kanssa yhdessä tekemiseen. Siitä syystä myös seniorit hakeutuvat innolla treenituokioihin kouluttajan kanssa. Seniorin treenituokiota suunnittelussa huolehdimme siitä ettei tehtävä ole fyysisesti liian vaativa, ja suosimme liikkeitä ja tehtäviä, jotka tukevat vanhemman rotan koordinaatiota ja lihaskuntoa. Muutamat Heurekan rotista ovat joskus jopa päässeet käymään fysioterapeutin luona.

Yllä olevasta videosta voi nähdä Mörön harjoittelevan kosketusalustalle menoa. Pöydällä on sininen kansi ja Mörön tehtävä on mennä sen päälle niin, että kaikki sen jalat ovat alustalla. Videon loppupuolella voi nähdä, miten Mörkö on jo hieman haluton poistumaan alustalta. Se haluaa pysytellä alustalla uusien ruokapalkkioiden toivossa.

Toivotan kaikille mukavia hetkiä seniorilemmikin kanssa.

Martina,
rottakouluttaja

Mainokset

Takajaloilla kurottaminen ja kaivaminen voivat edistää rottien hyvinvointia

Viime vuonna julkaistiin tieteellinen tutkimus, joka keskittyi rotan kolmen luontaisen käytöksen – kaivamisen, kiipeämisen ja takajaloilla kurottamisen – tutkimiseen. Makowska ja Weary (2016) halusivat tutkia miten motivoituneita laboratoriorotat ovat tekemään yllämainittuja luontaisia käytöksiä, ja siten saada lisää tietoa rottien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Nykyiset standardoidut laboratoriohäkit tarjoavat vähän mahdollisuuksia toteuttaa kyseisiä luonnossa eläville rotille tyypillisiä käytöksiä.

Yksi tutkimuksen tavoitteista oli mitata kaivamiseen, kiipeämiseen ja takajaloilla kurottamiseen päivittäin käytetty aika (frekvenssi, kokonaiskesto sekä jakauma vuorokauden aikana). Nämä mittaukset tehtiin kahden viikon ajan rottien ollessa kolme, kahdeksan ja kolmetoista kuukautta, jotta tutkijat saisivat selville eroaako kyseisten käytösten esiintyvyys rotan eri kehitysvaiheessa. Valitut iät valikoituivat nojaten aikaisempaan tutkimustietoon, joka on osoittanut, että rotat ovat aktiivisimmillaan kolmekuisina ja sosiaalisesti täysikasvuisia kahdeksankuisina.

kurkotus

Aliisa kurottaa koko pituudeltaan vanhalla pelikentällä. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Tutkimukseen osallistuneet rotat asuivat normaalia laboratoriohäkkiä isommassa häkissä, joka oli mitoiltaan 91 x 64 x 125 cm (pituus, leveys, korkeus). Häkin pohjaosassa oli 30 cm paksuinen kerros, joka koostui mm. rahkasammaleesta ja kompostimullasta. Häkissä oli useampi kerros ja rotat pystyivät kiipeämään sen kaltereita pitkin.

Mitkä olivat tutkimuksen tulokset mainittujen käytösten osalta?

Kaivamiseen käytetty aika pysyi samana kaikissa kolmessa ikäryhmässä vaikka rotan yleinen aktiivisuustaso laskee sen vanhetessa, mikä viittaisi siihen, että rotat kokevat toiminnan tärkeäksi. Rotat kaivoivat keskimäärin 30 kertaa ja  yhteensä noin 20-30 minuutin ajan yhden päivän aikana. Luonnossa elävälle isorotalle kaivamisella muodostetut tunnelit ja kolot ovat elintärkeitä sen selvitytymiselle tarjoen sille suojapaikan saalistajilta, sääolosuhteilta ja valolta. Näin ollen tämän tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa kaivavatko laboratoriorotat itse kaivamisen vai siitä syntyneiden pesäkolojen takia. Aihe vaatii lisätutkimuksia.

pesässä

Kanerva etsimässä jyviä hamppupesämateriaalista. Kuva:Anniina Nissinen/Heureka

Sekä kiipeily että takajaloilla kurottaminen vähenivät iän myötä. Kun kolmikuinen rotta kurottautui takajaloillaan (sekä selkä että takajalat ojennettuna) 178 kertaa päivässä, kolmetoistakuinen rotta teki saman 73 kertaa. Huolimatta kertojen yli puolittumisesta, takajaloilla kurottaminen oli edelleen yleistä myös vanhemmilla rotilla. Suurin syy takajaloille nousemiseen näytti olevan ympäristön tutkiminen (toinen oli venyttely), ja se voi myös olla syy käytöksen vähentymiseen iän myötä koska rotan vanhetessa tällainen tutkiva käyttäytyminen saattaa yleisesti ottaen vähentyä.

Suurin syy kiipeilyn vähentymiseen oli tutkijoiden mielestä heikentynyt fyysinen kunto. Kiipeily vaatii sekä lihaskuntoa että koordinaatiota ja molemmat huononevat iän myötä. Kolmekuinen rotta kiipeili keskimäärin noin 75 kertaa yhteensä noin 15 minuutin ajan päivän aikana. Kolmetoistakuisella rotalla tämä oli vähentynyt kuuteen kertaan ja kokonaiskestoltaan noin minuuttiin. Aikaisempi tutkimus oli jo osoittanut sen, että sekä luonnossa elävät naaraat että kesyrottanaaraat kiipeilevät enemmän kuin urokset.

kiipeilijä2

Mimmi kiipeilemässä Rottalinnassa. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Makowskan ja Wearyn tutkimus viittaa siihen, että rotat kokevat tutkitut käytökset, varsinkin kaivamisen ja takajaloilla kurottamisen, tärkeiksi ja siten niiden mahdollistaminen rotan elinympäristössä voi lisätä rotan hyvinvointia.

Rottalassa painotamme  ja kehitämme jatkuvasti rottien mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Tarjolla on mm. runsaasti kiipeilymahdollisuuksia ja Rottalinna on suunniteltu niin, että tilan korkeus mahdollistaa takajaloilla kurottamisen. Rottalassa on tällä hetkellä hamppupesämateriaalia, jossa rotat tykkäävät möyhiä ja kaivella koloja ja tehdä pesiä, mutta kaivamisen mahdollisuuksien lisääminen on asia mihin keskitymme ja mitä tulemme kehittämään tulevina vuosina.

Martina,
rottakouluttaja

Halla-rotan läpimurto

Juniorirottien koulutukset olivat pidemmällä tauolla vuodenvaihteessa muuton valmisteluiden ja kotiutumisen aikana. Nyt ne ovat jatkuneet kevään auringonvalon tuomalla tarmolla. Uusien poikasten tulon myötä kouluttajilla on peräti seitsemän koripallokoulutettavaa kun tavallisesti niitä on enintään kolme. Tämä alleviivaa  entisestään suunnitelmallisuuden ja selkeiden tavoitteiden tärkeäyttä.

Halla on yksi junioreista. Se on erittäin innokas ja sähäkkä koulutettava, joka on pienestä poikasesta lähtien tarmokkaasti pyrkinyt mukaan kentälle ammattilaispelaajien seuraan. Ennen treenitaukoa Halla osasi hyvin laittaa pallon korirenkaaseen, kun pallo oli lähellä koria ja kori oli matalampana. Se osasi myös kuljettaa pallon vastustajan kenttäpuoliskolta oman korin viereen, mutta ei aina saanut palloa koriin kuljetuksen päätteeksi ilman, että kouluttaja auttoi siirtämällä palloa parempaan kohtaan.

rapsutus

Halla vanhalla pelikentällä treenisession jälkeen. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Tauon aikana kävimme tarkasti läpi Hallan koulutushistorian ja loimme selkeät jatkotavoitteet, jotta rottien kotiutumisen jälkeen pääsisimme heti etenemään koulutuksessa. Hallan kohdalla päätavoitteet treenilistalla ovat pallosta irrottaminen korituksen yhteydessä ja pallon saaminen koriin kuljetuksen päätteeksi.

Jaoimme tehtävän (pallosta irrottamisen) pienempiin kriteereihin siltä varalta, ettei Halla hoksaisikaan, mistä on kyse. Kriteerit tehtävän onnistuneessa suorittamisessa olivat seuraavat: 1) Halla nostaa pallon tarkasti korin päälle, 2) Halla nostaa pallon koriin niin, että korkeintaan puolet pallosta on korirenkaan yläpuolella,  3) pallo on selvästi työnnetty korirenkaasta läpi ja 4) pallo putoaa korirenkaaseen.

Yllä olevasta videosta voi nähdä, että tällä hetkellä harjoittelemme neljännen kriteerin mukaan. Naksautus ja palkkio tulevat vasta siinä vaiheessa, kun Halla irrottaa kokonaan pallosta ja pallo tippuu korirenkaaseen. Lisäharjoittelulla pallosta irrottaminen nopeutuu, kun Halla on päässyt paremmin jyvälle siitä, mitä siltä odotetaan.

Halla on myös edennyt hienosti kuljetuksissa. Nykyään se saa pallon sujuvasti korirenkaaseen pitkän kuljetuksen päätteeksi kuten alla olevasta videosta voi nähdä. Samalla Halla on saanut yhden peliuransa suurimmista oivalluksista – taidon vaihtaa omaa asentoaan korirenkaan luona ja tarvittaessa siirtyä lähemmäs korirengasta, niin että korittaminen onnistuu kätevämmin.

Miten Hallan koulutus jatkuu tästä eteenpäin? Treenit jatkuvat lähikorituksissa, jotta pallosta irrottaminen sujuvoituu ja nopeutuu. Tällä hetkellä kuljetuksissa riittää se, että Halla nostaa pallon syvälle korirenkaaseen, kuten yllä olevalla videolla voi nähdä.

Hallan harjoituksissa kori on 5-6 senttiä irti pelikentästä, kun taas ammattilaispeleissä se on 9-11 sentin korkeudella. Tavallisesti tässä vaiheessa nostaisimme korin korkeutta lähemmäs ammattilaistasoa, mutta Hallan kohdalla päätimme tehdä toisin. Priorisoimme yhteistreenit tärkeämmiksi vastustajan ja joukkuekaverin kanssa, koska ammattilaisjoukkue kaipaa kipeästi lisävahvistusta. Mutta miten yhteistreenit toisen pelaajan kanssa lähtee sujumaan? Siitä lisää myöhemmin.

Martina,
Rottakouluttaja