Tiesitkö, että rotat ”nauravat” visertäen?

Virolaissyntyinen professori Jaak Panksepp on tehnyt pitkän uran tunteiden tutkimuksen parissa. Tutkiessaan iloa, hän päätyi tutkimaan eläinten leikkiä. Panksepp huomasi 1990-luvulla, että rotat päästävät kimeää viserrystä noin 50 000 hertsin korkeudella painiessaan keskenään. Ihmiskorva pystyy kuulemaan korkeimmillaan vain 20 000 hertsiä, joten rottien sirkutuksen kuunteluun tarvitaan ultraäänimikrofoni. Korkeaa sirkutusta on monta eri alalajia, mutta yhteistä niillä on se, että ne esiintyvät rottien kokemissa positiivisissa sosiaalisissa tilanteissa kuten leikissä, parittelussa ja ruoan odottelussa.

Rottien sirkutusta pidetään nykytiedon valossa niiden hyvinvoinnin ja positiivisten lyhytkestoisten tunteiden mittarina. Vastaavasti on osoitettu, että rottien ääntely 22 000 hertsin korkeudella heijastaa negaativiisia lyhytkestoisia tunteita. Rotat päästävät näitä ääniä esimerkiksi tuntiessaan kipua tai urosten kamppaillessa keskenään.

Panksepp ja hänen kollegansa huomasivat, että he saivat rotat sirkuttamaan myös leikkimällä niiden kanssa kutitusleikkejä ihmiskädellä. Leikin aikana ihminen kutittaa (tämä viittaa lähinnä ihmiskäden tekemään liikkeeseen) rotan selkäpuolta, erityisesti niskan aluetta sekä vatsaa rotan maatessa selällään. Kutitusleikin tarkoituksena oli simuloida nuorten rottien keskinäistä leikkiä. Alla olevasta videosta voi nähdä esimerkin kutitteluleikistä ja kuunnella rotan ”naurua”.

Rottien kutittelu ja sen eri vaikutukset on ollut suosittu aihe tutkijoiden keskuudessa Pankseppin löydön jälkeen. Huhtikuun alussa julkaistiin metatutkimus, johon on sisällytetty 32 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia vuosilta 2000-2016 (elokuu). Kaikissa näissä tutkimuksissa on kerätty empiiristä aineistoa rottien kutittelusta. Tuoreen metatutkimuksen tarkoituksena oli luoda kokonaiskuva yksittäisten tutkimusten käyttämistä menetelmistä, kutittelun tuloksista sekä  niihin vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksissa on osoitettu, että rotat puhkesivat visertämään jo hetkeä ennen leikin alkua vaikka vuolain viserrys tapahtui painin aikana. Ne näyttivät myös muistavan missä ovat leikkineet aikaisemmin. Moni rotta visersi, kun se laitettiin tyhjään häkkiin, jossa se oli aikaisemmin leikkinyt lajitoverin kanssa. Toinen vastaava tyhjä häkki ilman leikkikokemusta jätti rotan hiljaiseksi.

Rotanpoikaset myös hakeutuvat mielellään sellaisiin paikkoihin, joissa ovat aikaisemmin painineet toisen rotan kanssa. Tämä voi antaa osviittaa siitä, että rotat kokevat mielihyvää painiessaan toisen ikätoverin kanssa. Niiden aivokemia tukee myös tätä näkemystä. Rotilla erittyy nimittäin tavallista enemmän dopamiinia juuri ennen leikin alkua ja leikin aikana elimistön omia opioideja. Sekä dopamiini että opiodit liittyvät mielihyvän tunteeseen.

hännätkainaloissa

Rottalassa sekä kouluttaja että rotat nauttivat rennosta yhdessäolosta. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Sirkuttelun lisääntymisen lisäksi, rottien kutittelu näyttäisi vähentävän ahdistusta ja joissain tapauksissa myös stressihormoneja. Yhteinen leikkituokio vaikuttaisi myös parantavan rottien suhde hoitajaan, mikä ei ehkä ole kovin yllättävää. Yleisesti rottien käsittely parantui ja kutitteluleikkien jälkeen rotat lähestyivät helpommin ihmisen kättä. Tämä korostui varsinkin yksinasuvilla yksilöillä, mikä olikin tavallisin asumismuoto tutkimuksiin osallistuneilla rotilla. Jos rotta asui toisten rottien kanssa, se haki kontakia ihmiseen huomattavasti vähemmän.

Kutittelun vaikutukset ovat myös riippuvaisia mm. rotan iästä. Kaikista positiivisimmat tulokset saatiin nuorilla yksilöillä, kun taas aikuiset yksilöt, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta kutitusleikeistä, reagoivat siihen kaikista vähiten. Mieltymys kutitusleikkiin on myös luonteenpiirre. Jotkut rotat vain tykkäävät siitä enemmän kuin toiset. Useimmiten nämä yksilöt myös hakeutuvat enemmän leikkituokioihin ikätovereidensa kanssa. Tutkijoiden on ollut mahdollista jalostusvalinnoilla luoda kutittelusta erityisesti pitävä kanta.

ruokailu

Yhteinen ruokahetki. Kuva: Anniina Nissinen/Heureka

Miksi tätä tutkitaan? Yksi syy on luonnollisesti rottien hyvinvoinnin parantaminen laboratorio-olosuhteissa. Hyvinvoivasta ja rennosta eläimestä seuraa myös luotettavampia koetuloksia. Lisäksi tällaiset tutkimukset antavat meille pilkahduksen rottien tunteisiin ja kokemusmaailmaan, jotka olivat pitkään meidän ulottamattomissa, mutta nykyään ne ovat yksi tieteenhaara muiden joukossa. Suosittelen kaikille teemasta kiinnostuneille Helena Telkänrannan suomenkielistä teosta Millaista on olla eläin?, joka ilmestyi vuonna 2015. Ymmärtämällä paremmin eläinten tunnetiloja voimme myös saada uusia pilkahduksia ja näkökulmia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Martina,
Rottakouluttaja

Tämän tekstin lähteet asiasta kiinnostuneille:

Clacagnetti, D.J. ja Schechter M.D. (1992) Place conditioning reveals the rewarding aspect of social interaction in juvenile rats, Physiology and Behavior, 51:667-672, linkki julkaisuun (maksullinen)

Cloutier, S., Panksepp, J. ja Newberry, R.C. (2012) Playful handling by caretakers reduces fear of humans in the laboratory rat, Applied Animal Behaviour Science, 140(3–4):161–71, ladattavissa pdf:nä täältä

Knutson, B., Burgdorf, J. ja Panksepp, J. (1998) Anticipation of Play Elicits High-Frequency Ultrasonic Vocalizations in Young Rats, Journal of Comparative Psychology, 112:65-73, löytyy pdf:nä googlen kautta ja tässä linkki julkaisuun (maksullinen)

Knutson B, Burgdorf J, Panksepp J. (2002) Ultrasonic Vocalizations as indices of affective states in rats, Psychological Bulletin, 128(6):961–77, ladattavissa pdf:nä täältä

LaFollette, M. et al. (2017) Rat Tickling: A systematic review of applications, outcomes, and moderators, PLos ONE, 12(4), linkki julkaisuun

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Tiesitkö, että rotat ”nauravat” visertäen?

  1. Paluuviite: Mistä tunnistaa iloisen rotan? | Heurekan koripallorotat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s