Haukotuttaako?

Oletko huomannut, että sinun tekee mieli haukotella toisen ihmisen haukotellessa seurassasi? Et ole yksin. Tutkijat puhuvat tarttuvasta haukotuksesta (englanniksi contagious yawning) ja se on ainoastaan yksi tapa monien joukossa, millä matkimme toisten ihmisten toimintaa automaattisesti ilman, että olemme siitä välttämättä tietoisia.

Tarkkaa hermostollista syytä ilmiön takana ei vielä tiedetä, mutta sitä on yhdistetty mm. empatiaan ja sosiaalisiin kykyihin liittyvien aivoalueiden aktivoitumiseen. Tähän asti tulokset ovat olleet ristiriitaisia eivätkä ilmiötä tutkivat tutkijat näin ollen vielä ole päässeet yhteisymmärykseen ilmiön syistä ja tarkoituksesta.

Eerikäisen hyvät rottakuvat 2011 077

Kuva: Ville Eerikäinen/Heureka

Mitä sitten tiedetään sanoa tarttuvasta haukottelusta? Ensinnäkin taipumus matkia toisen ihmisen haukottelua vaihtelee yksilöiden välillä. Lisäksi joidenkin tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tuttujen ihmisten haukottelu tarttuu meihin paremmin kuin ventovieraiden. Sekä visuaalinen (näet, jonkun haukottelevan) että auditiivinen (kuulet, jonkun haukottelevan) ärsyke voi laukaista haukottelun. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että kehotus olla reagoimatta toisen ihmisen haukotteluun ei poista halua matkia, vaan pikemminkin vahvistaa sitä.

Kokeile pystytkö katsomaan alla olevan videon haukottelematta.

Ilmiötä on tutkittu myös muilla eläinlajeilla. Suurin osa tutkimuksista on tehty kädellisillä, mutta tutkimustietoa löytyy myös esimerkiksi koirasta ja undulaatista. Rottien parissa aihetta on tutkittu vähän. Koirien kohdalla on erityisesti tutkittu haukotuksen tarttuvuutta lajien välillä. Näissä tutkimuksissa on haluttu selvittää tarttuuko ihmisen haukottelu koiraan sekä tarttuuko se helpommin, jos kyseessä on koiralle entuudestaan tuttu ihminen. Voit lukea yhdestä aihetta käsittelevästä tutkimuksesta tästä Yle:n uutisesta.

Vahvin näyttö ilmiöstä löytyy tällä hetkellä simpanssien parista. Muiden isojen ihmisapinoiden kohdalla tulokset ovat olleet tähän mennessä ristiriitaisia. Viimeaikaiset tutkimustulokset antavat toisaalta viitteitä siitä, että ilmiö saattaisi esiintyä myös joillain apinalajeilla kuten karhumakakilla ja etiopianpaviaanilla. Näin ollen on vielä liian aikaista sanoa mitään varmaa ilmiön historiasta ja kehityksestä evoluution näkökulmasta.

Eerikäisen hyvät rottakuvat 2011 021

Kuva: Ville Eerikäinen/Heureka

Haukotuksen tarttumiseen pääset tutustuman myös Heurekan uudessa Tarttuvaa!-näyttelyssä, joka käsittelee biologisten tartuntojen lisäksi myös sosiaalisia tartuntoja. Tervetuloa testaamaan annatko haukotuksen tarttua ja saat samalla tietää minkä ikäiseksi saakka olet ollut immuuni muiden haukottelulle!

Martina ja Mirjami,
Rottakouluttajat

Lähteet

Brown, B., Soyoung, K., Saunders, H., Bachmann, C., Thompson, J., Ropar, D., Jachson, S. ja Jackson, G. (2017) A neural basis for contagious yawning, Current Biology, 27:2713-2717.

ErraSuriz, S. Midnight moment – A pause in the city that never sleeps, linkki videoon.

Massen, J. ja Gallup, A. (2017) Why contagious yawning does not (yet) equate to empathy, Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 80:573-585.

Moyaho, A., Rivas-Zamudio, X., Ugarte, A., Eguibar, J. ja Valencia, J. (2015) Smell facilitates auditory contagious yawning in stranger rats,  Animal Cognition, 18:279-290.

Romero, T., Konno, A. ja Hasegawa, T. (2013) Familiarity bias and physiological responses in contagious yawning by dogs support link to empahty, PLoS ONE, 8(8): e71365.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s